tiistai 8. maaliskuuta 2011

"Puoliksi kyttä, puoliksi rokkistara"

J.T. Ellisonin haastattelu

Oliko sinulle aina selvää, että kirjoittaisit naispäähenkilöstä?

Kyllä. Aivan alusta saakka halusin, että minun kirjoissani olisi vahva naispäähenkilö, henkilö, joka olisi vahva olematta huomiohakuinen, joka saisi vertaistensa kunnioituksensa, mutta ei pelolla, vaan sen takia, että hän on ansainnut sen. Naispuolinen Lucas Davenport, se oli minun tavoitteeni. Puoliksi kyttä, puoliksi rokkistara. Syvemmällä tasolla näen Taylor Jacksonin Athenena, Nashvillen soturijumalattarena. Hän on sen kaupungin suojelija kaikin tavoin. Sankari.

Mutta yhtä tärkeää minulle oli saada vahva miespäähenkilö. Sen takia Jacksonin rakastetulla, John Baldwinilla on kirjassa niin suuri rooli alusta alkaen.

Taylor Jackson ei kuitenkaan ole varsinainen päähenkilö Kaikki kiltit tytöt -kirjassa eikä kaiken aikaa olennainen sen suhteen, mitä kirjassa tapahtuu. Miksi näin?

Kyllä Taylor on ilman muuta kirjan päähenkilö, hän vain tutkii toisarvoista tapausta. Niin tarina vain eteni ensimmäisessä kirjassa. Koska hän on Nashvillen keskusta-alueen etsivä, hän ei voi mennä toisten tontille seuraamaan Etelän kuristajaa. John Baldwin taas on profiloija, jolle on annettu tehtäväksi löytää Etelän kuristaja, mutta Taylorin rooli siinä tutkimuksessa on keskittyä Nashvillen osuuteen. Oikeat poliisit eivät voi puuttua toisiin tapauksiin ilman suurta määrää paperityötä ja päänsärkyjä. Ajattelin, että olisi kiinnostava näyttää, millaista todella on olla poliisi, joka tutkii valtioiden rajat ylittävää tapausta.

Taylor Jackson seikkailee jo kuudessa kirjassa. Mitä hänelle on tapahtunut ensimmäisen kirjan jälkeen? Mitä hänelle tapahtuu jatkossa?

Taylor kohtaa kaikenlaisia haasteita seuraavassa viidessä romaanissa. Kirjassa 14 (suomeksi Lumikkimurhat) hän tutkii tapausta, jossa pitkään hiljaa ollut sarjamurhaaja näyttää alkaneen uudestaan. The Judas Kississä (suomeksi Juudaksen suudelma) hän tutkii sinkkuäidin murhaa ja selvittelee häneen kohdistunutta vakavaa yksityisyysrikosta, joka aiheuttaa sen, että hänet alennetaan virassa. The Cold Roomissa hän kohtaa taas kerran sarjamurhaajan, The Conductorin, ja jahtaa häntä pitkin Eurooppaa mukanaan uusi henkilö, James “Memphis” Highsmythe, joka työskentelee New Scotland Yardissa. The Immortalsissa hän on taas takaisin Nashvillessä ja jahtaa tappajaa, joka on kytköksissä okkultismiin, ja uusimmassa kirjassa, joka ilmestyy maaliskuussa, So Close the Hand of Death, hän kohtaa vanhan vastustajansa, Pretenderin, joka esiintyy jo 14:ssä. Olen juuri saanut loppuun seitsemännen kirjan, Where All the Dead Lie, joka on enemmän goottista jännitystä kuin tavallista trilleriä. Ei takaa-ajettavia tappajia, pelkästään Taylor, joka joutuu käymään läpi joitain aika vakavia asioita.

Onko sinulla muita sarjahenkilöitä tai yksittäisiä päähenkilöitä mielessä?

Kyllä on. Olen aloittamassa uutta sarjaa, mutta en voi puhua siitä vielä.

Kirjassasi on aika paljon poliisiromaanivaikutteita (police procedural). Voisitko mainita joitain sinuun vaikuttaneita lajityypin kirjailijoita?

Olen suuri John Sandfordin kirjojen fani. Hän on se, joka sai minut innostumaan poliisiromaaneista. Tess Gerritsen, Alex Kava, Erica Spindler, Karin Slaughter, John Connolly ja Lee Child innoittavat minua myös. Odotan heidän uusia kirjojaan innolla.

Aiemmissa, pelkästään netissä julkaistuissa tarinoissasi oli enemmän noir- ja kovaksikeitettyjä vaikutteita. Aiotko joskus palata noihin tunnelmiin?

Suurimmassa osassa novellejani on synkempää noir-tunnelmaa. Rakastan kokeiluja, tykkään levitellä siipiäni ja kokeilla uusia genrejä. Minulla on taatusti enemmänkin noir-kortteja hihassani.

Miten näet kirjojen ja kustantamisen tulevaisuuden? Olet noussut esille nettilehdistä Harlequinin Mira-sarjaan, mutta sellainen loikka ei ole mahdollinen kaikille.

Olen aika kovanahkainen kustantamisen tulevaisuuden suhteen. Olemme kriisissä, ilman muuta, kun sähkökirjat ovat niin suosittuja. Mutta lukijat tulevat aina haluamaan hyvin kirjoitetun, hyvin kerrotun tarinan ja kustantajat jatkavat niiden tuomista lukijoiden luokse. Olin todella onnekas, kun sain niin hyvän agentin, jolla oli minulle hyvä suunnitelma, jota me seurasimme loppuun asti. Tiedän, ettei aina käy niin hyvin. Minun kirjani ovat aika kaupallisia ja se varmasti auttoi minua pääsemään siihen asemaan, jossa olen nyt.

Mitä ajattelet sähkökirjoista?

Minä rakastan niitä. Minulla on Nook ja minusta se on upea. Inhoan kyllä sitä, että niiden takia lakkautetaan kirjakauppoja. Sitä on tuskallista seurata vierestä. Rakastan sitä, kun menee kirjakauppaan ja tuntee kirjojen painon käsissään. Mutta matkustan niin paljon, että sähkökirja on minulle ihanteellinen ratkaisu. Luen nykyään varmaan puolet kirjoista sähkökirjoina.

Juri Nummelin
Lue Ellisonin Kaikki kiltit tytöt -kirjan arvio täältä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti