lauantai 24. maaliskuuta 2012

Jengityttö ja seksipummi


Robert Silverbergin vanhoja seksipokkareita uusintapainoksena

Vanhat seksipokkarit kokevat tällä hetkellä renessanssia. 1950- ja 1960-lukujen senttarien tahkoamien kirjojen uudelleennousu tapahtuu suureksi osaksi pienissä piireissä, blogeissa ja sähköpostilistoilla, mutta jännittävää on silti, että monet sellaiset kirjat, joiden oikeista kirjoittajista aikoinaan vain huhuttiin, ovat saaneet hyvin toimitettuja uudelleenjulkaisuja. Jopa Lawrence Block on viime aikoina antanut luvan julkaista vanhoja seksikirjojaan ja hän on myös luvannut, että sähkökirjoina niitä ilmestyy vielä lisää. Donald Westlaken päätä on saatu käännettyä sen verran, että hänen yhdessä Blockin kirjoittamat seksikirjat ilmestyivät yhteislaitoksena, joka myytiin saman tien loppuun.
Yksi seksipokkarirenessanssia hyvin hyödyntänyt pienkustantaja on kalifornialaisen Greg Shepardin vetämä Stark House Press. Stark House Pressin kirjat ovat päässeet ensimmäisten vuosien lapsentaudeistaan eroon ja ovat nykyään hyvännäköisiä ja luettavia. Ennen kaikkea ne ovat hyvin toimitettuja.
Esimerkiksi kelpaa mainiosti Robert Silverbergin kahdesta seksidekkarista koottu kirja Gang Girl & Sex Bum. Kahden romaanin lisäksi siinä on Robert Silverbergin oma esipuhe sekä alan keräilijän, tutkijan ja kirjailijan Michael Hemmingsonin jälkisanat. Kirjaa tukevoittaa vielä Silverbergin kirjoittamien seksipokkarien listaus. Niitä riittää tiheästi kahdelle palstalle painettuna alun neljättä sivua!
Silverberg - josta sittemmin tuli tunnettu ja arvostettu (mutta Suomessa jostain syystä vähän käännetty) tieteiskirjailija - onkin ollut hämmästyttävän tuottelias kaveri, jolle kirjoituskoneen hakkaaminen on selvästi tullut selkärangasta. Mikä muu selittää sen, että pornokirjojensa lisäksi Silverbergillä oli aikaa kirjoittaa myös kunnianhimoisempia scifi-novelleja eri lehtiin? Ja sen, että 60-luvun puoliväliin tultaessa hän alkoi kirjoittaa pornon ohessa myös populaareja tietokirjoja? (Scifin pariinhan hän palasi vasta 60-luvun lopussa, lopetettuaan proosan kirjoittamisen kokonaan vuosikymmenen puolivälin tienoilla.) Suoritus on käsittämätön: Silverberg sanoo kirjoittaneensa 50 000 sanan romaanin viidessä päivässä - eikä tämäkään vielä riitä. Hän nimittäin toimi näin joka viikko melkein kymmenen vuoden ajan.
Palkatkaan eivät olleet kehnoja, vaikka mielikuva köyhästä pokkarisenttarista tietysti elää omaa elämäänsä. Silverberg sai nimittäin kustantajaltaan, William Hamlingin perustamalta Greenleafilta, 600 dollaria per kirja, myöhemmin peräti tuhat dollaria. Nykyrahassa 600 dollaria on noin 6000 dollaria, mikä on noin 4600 euroa. Michael Hemmingson laskee, että pornoa kirjoittamalla Silverberg ansaitsi parhaimmillaan kuukaudessa 20 000 - 30 000 dollaria, mikä tekee ainakin 15 000 - 20 000 euroa kuukaudessa. Ei ihme, että Silverberg kertoo ostaneensa pornorahoillaan kymmenen huoneen asunnon New Yorkin Greenwich Villagesta! Olisipa kirjailijana oleminen yhtä helppoa edelleen!
Minkälaisia itse kirjat sitten ovat? Nopeasti kirjoitettua roskaa arvatenkin? Vastaus on vain osittain oikea. Kahdesta alun perin Don Elliott -salanimellä ilmestyneestä kirjasta Gang Girl on varhaisempi, se ilmestyi vuonna 1959. Se on ajalle tyypillinen, elokuvista ja monista muista kirjoista tuttu jengikuvaus, jossa 16-vuotias (!) seksihullu Lora liittyy uuteen jengiin ja käyttää seksuaalista viehätysvoimaansa raivatakseen tiensä jengin huipulle. Ruumiiltakaan ei vältytä eikä kirjassa muutenkaan säästellä lukijaa. Kiihottaviksi tarkoitettujen seksikohtausten ja karun väkivallan yhdistäminen samoihin kohtauksiin on tuottanut edelleenkin hätkähdyttäviä kohtauksia, joista kamalimpia on varmasti pitkä ja piinallinen joukkoraiskaus, jonka avulla Lora vahvistaa asemiaan.
Gang Girl on varsinkin alkupuolellaan tehokasta ja mukaansa tempaisevaa luettavaa - Silverberg on aina ollut sujuva ja luettava kirjailija -, mutta ikävästi seksikohtaukset välillä hidastavat tahtia. Loppuun päästään hiukan hätäisesti, mutta itse lopetus nihilismissään on säikäyttävä. Jos moraalinvartijat pelkäsivätkin, että tiskin alta myytävät seksipokkarit innostavat nuorisoa vapaaseen ja holtittomaan paneskeluun ja muuhun paheellisuuteen, niin Gang Girlin loppukohtauksen lukeminen olisi taatusti vienyt pahimmat luulot.
Opuksen toinen kirja, Sex Bum on vuodelta 1963 ja se on jo tutunomaisemmin rikoskirja, jossa nuori pikkukaupungin hulttio saa päähänsä, että haluaa mukaan mafian - tai kuten kirjassa häveliäästi sanotaan, syndikaatin - touhuihin, mafian miehillä kun on hienoimmat autot, siisteimmät kuteet ja makeimmat mimmit. Johnny Price raivaa Gang Girlin Loran tavoin tiensä melkein huipulle - mutta vain melkein. Lopetus on jälleen karu ja iskevä. Näissä kirjoissa ei todellakaan olla kaukana film noirin tai noir-elokuvien lohduttomampien pokkariversioiden (Jim Thompson, David Goodis) maailmoista. Seksikohtaukset ovat tietysti mukana lukijaa kutkuttaakseen, mutta niiden yhdistäminen moraalisesti välinpitämättömän päähenkilön itsekkääseen toimintaan luo tehokkaasti etäännyttävän vaikutelman. Johnny Price on kuin sosiopaatti suoraan Jim Thompsonin, Charles Willefordin tai Jason Starrin kirjoista.
Paikoitellen Silverbergin kerronta kirjoissa horjuu, esimerkiksi Sex Bumin loppupuolella kuvaan tulee mukaan turhantuntuinen henkilö, jonka poistamalla tiivistä kirjaa olisi voinut ennestäänkin vielä tiivistää, mutta onneksi hänelle ei uhrata montakaan sivua.
Stark House Pressin muihin seksipokkariuusintoihin kuuluvat myös Orrie Hittin, Harry Whittingtonin ja Gil Brewerin 50-60-luvun kirjojen uusintapainokset. Kaikissa on hyvät esipuheet ja bibliografiat. Suositellaan lämpimästi kaikille tiiviin ja pikkuisen inhottavan noir-viihteen ystäville!
Juri Nummelin

Muita tunnettuja seksipokkareita tehneitä kirjailijoita

Ed McBain (salanimellä Dean Hudson)
Marion Zimmer Bradley (mm. salanimillä Brian Morley, Dee O'Brien, Morvan Ives, Miriam Gardner)
Lawrence Block (mm. salanimillä Andrew Shaw ja Sheldon Lord)
Donald Westlake (mm. salanimellä Alan Marshall)
John Jakes (salanimellä J. X. Williams)
Harlan Ellison (salanimellä Paul Merchant)
Philip José Farmer (A Feast Unknown)
Dennis Etchison (Stud Row, 1969, nimellä H. L. Mensch; Loves & Intrigues of Damon D-J, 1969, nimellä Ben Dover)
Barry Malzberg (kuvaili jokin aika sitten seksiromaanejaan Rara-Avis -sähköpostilistalla näin:
"My novel Bed of Money (Olympia 1970) purest noir; a Westlake plot onto which tits have been randomly imposed. I like it a lot, mostly. Confessions of Westchester County (1971) a Cheever short story attenuated, "The Country Husband" or maybe Updike's (somewhat later) 1975 "A Month of Sundays" upon which a few more tits have been randomly impressed. As the bibliographers know, I published ten Olympias, a dozen Midwoods, three Lancers and one Beacon Book. Most are tortured/dispolaced literary novels of high ambition, written too fast to be of high achievement."
Dean Koontz (Hung, salanimellä Leonard Chris, lisäksi omien sanojen mukaan "kolmisenkymmentä pornokirjaa pankkitilin kasvattamiseksi", mm. Thirteen and Ready, Oral Oracle, Swapper's Convention, Skin Summer, Share the Warm Flesh, Flesh Wager, Bounce Girl, Always Hard; osa on ilmeisesti Koontzin vaimon Gerdan kirjoittamia)
Guy N. Smith (Sexy Confessions -sarjaa eri salanimillä)
Joe R. Lansdale (Molly's Sexual Follies, nimellä Brad Simmons) 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti