Pääkirjoitus 4/2011

Tämä on Pulp-lehden viimeinen numero. Siksi tämä on myös rikollisesti kolme kuukautta myöhässä: halusin tehdä tähän sellaisia juttuja, joita olen pitkään pohtinut. Osa jutuista on ollut valmiina jo pari vuotta, mutta oikeata julkaisupaikkaa niille ei ole ollut. Osan viimeistelin tätä numeroa varten, vaikka niiden kirjoittaminen on aloitettu jo vuoden 2005 paikkeilla. Osa on kirjoitettu varta vasten tätä numeroa varten. Osan olen kaivanut arkistoista ja täydentänyt tai editoinut.
Esittelen jutut tarkemmin linkkeineen pääkirjoituksen lopussa, mutta ensiksi Pulp-lehden lyhykäinen historia. Lehden tarina alkoi Suomen Dekkariseuran julkaisemasta Pulpografia-kirjasta, joka ilmestyi jouluaatonaattona 2000. Esittelen siinä bibliografioineen yli 300 amerikkalaista kioskidekkaristia. Sitä tehdessäni huomasin, että myös vanhat kioskilänkkärit voivat olla kiinnostavia. Kun puhuin Tapani Baggen kanssa ajatuksesta, kuka julkaisisi niistä hakuteoksen, Tapani sanoi: "Tietenkin Suomen Länkkäriseura!" Seura sitten perustettiin, ja sen lehden Ruudinsavun ensimmäinen numero ilmestyi syksyllä 2001. Se sai puolitoista vuotta myöhemmin seuraa pienempikokoisesta Pulp-lehdestä, jota julkaisin täysin omalla kustannuksellani, vaikka lehden kustantajaksi ilmoitettiin Kioskikirjallisuusyhdistys. En tiedä, minkä tason huijaus tämä on ollut, mutta suurista rahasummista ei ole missään vaiheessa ollut kyse.

Toinenkin kimmoke lehden perustamiseen tuli Pulpografiasta, siitä ylijääneistä pätkistä sekä jatko-osasta, joka olisi käsitellyt kaikki ne kirjailijat, jotka teoksesta jäivät pois. (Jatko-osa on edelleenkin vain hyvin keskeneräinen tekstikasa koneella.) Näitä Pulp-lehdessä piti sitten julkaistaman, ja osaksi tietysti julkaistiinkin, mutta lehteen tuli tehtyä myös iso määrä kirjailija- ja lajityyppiesittelyjä, joita ei missään muualla olisi voinut julkaista. Iso projekti oli käydä lävitse esimerkiksi Edgar Rice Burroughs -pastissien maailmaa, film noir -elokuvien kirjallisia esikuvista puhumattakaan. Pulpografian toista jatko-osaa, englantilaisiin kirjoittajiin keskittyvää Pulpografia Britannicaakin tuli esiteltyä parissa numerossa, mutta kovin pitkälle aihepiirissä ei päästy.
Kirjoitin suureksi osaksi jutut yksin, mutta avustajina toimivat myös Rami Nummi, Sauli Pesonen ja Kari Laaksonen. Tapani Bagge, Vesa Kataisto, Ville Hänninen ja Harri Kumpulainen (salanimellään Harri Erkki) kirjoittivat lehteen satunnaisesti. Petri Hiltusen Tarsa-juttu piristi hienosti Burroughs-pastisseihin keskittynyttä numeroa.
Tärkein avustaja oli kuitenkin Portugaliin muuttanut Jukka Murtosaari, joka piti lehdessä juttusarjaa amerikkalaisista pokkarikuvittajista, joiden töitä oli julkaistu Suomessa. Jukka kirjoitti myös muita satunnaisia kuvittajajuttuja sekä hienon vertailun Kultamitali-sarjan opuksista ja alkuperäisistä Gold Medal -kirjoista. Suomessa tehtiin 50-luvulla todella hutiloivaa työtä mitä tulee vanhoihin jenkkipokkareihin!
Lehdellä oli parhaimmillaan noin 50 tilaajaa, mutta pienestä määrästä huolimatta oli itse asiassa yllättävän raskasta tarkkailla maksun suorittaneita, lehden postittamisista puhumattakaan. Moni osoittikin mieltään, kun ilmoitin vuoden 2009 lopulla, että lehti siirtyy nettiin. Parikin lukijaa sanoi, ettei aio lukea lehteä enää. Nolohkoa oli, että vuoden 2010 numerot ilmestyivät kahtena kaksoisnumerona.
Mutta nyt sekin tie on kuljettu loppuun. Vaikka tämä numero osoittaa ihan muuta, niin minulla ei oikeasti ole enää aikaa lukea kirjoja ja tehdä juttuja, joista ei makseta yhtään mitään ja joiden jatkokäyttö artikkelikokoelmissa on parhaimmillaankin epävarmaa. (Tämän numeron lukuisat jutut on itse asiassa tehty apurahan turvin, mutta apurahaa ei ole suoraan sanoen tarkoitettu tähän käyttöön...)
Hätä ei ole tämän näköinen: aion vielä tämän vuoden aikana koota Pulpissa ilmestyneitä juttuja artikkelikokoelmaksi (ja ryyditän sitä muualla ilmestyneillä jutuilla, jotka sopivat pirtaan). Saas nähdä, löytyykö sille kustantaja vai pitääkö se tehdä omakustanteena. Lisäksi aikomani teokset Pulpografia Britannica ja Pulpografia Erotica kyllä vielä ilmestyvät, vaikka mikä tulisi - ja sama koskee myös australialaista pulpia esittelevää hakuteosta, Pulpografia Fennicasta puhumattakaan.
Vaikka sanoin aluksi, että tässä numerossa on juttuja, joita ei muuten olisi ikinä julkaistu, niin pitää silti kerrata, mitä kaikkea jäi tekemättä. Teemanumerot piti tehdä ainakin lastenkirjallisuudesta (tämän numeron juttu Big Little Books -sarjasta oli aiottu siihen), uskonnollisesta halpakirjallisuudesta (esim. Niilo Yli-Vainion ja Leo Mellerin romaaneista...) sekä niin sanotuista novelisaatioista eli elokuviin ja televisiosarjoihin perustuvista kirjaversioista. Lisäksi aloitin jutut ikivanhasta seikkailukirjailijasta Frank R. Stocktonista ja V. Artin mainiosta scifi-romaanista Mereen pudonnut tähti (1929), mutta kesken jäivät.
Oli miten oli, kiitos kaikille lukijoille ja muille Pulp-lehden tukijoille! Kiitos eritoten lehden avustajille - sekä vaimolleni Elina Teerijoelle, joka on kestänyt kaiken tämän sekavan puuhastelun, jolla ei ole ollut nähtäviä järkeviä seurauksia. Kiitos myös Lotta Sonniselle, jonka vanhalla kirjoituskoneella tehtiin Pulpin lopullinen logo - nähtävissä edelleen tämän pääkirjoituksen yläpuolella.
Sen verran vielä, että en aio poistaa tätä blogia, joten jutut säilyvät luettavana vielä pitkään.

***

Nyt tämän numeron kimppuun. Juttuja on paljon, mutta joitain teemoja nousee esiin. Ensimmäisenä saadaan mittava Harri Kumpulais -paketti. Monelaista kioski- ja muuta kirjallisuutta 1970-luvun puolivälistä saakka kirjoittanut ja kustantanut Kumpulainen on yksi työnantajistani Turbatorin kustantajana, joten sikäli olen jäävi kirjoittamaan hänestä, mutta toisaalta kun on itse oma julkaisijansa ja päätoimittajansa, niin tällaiset kysymykset voi ohittaa. Paketissa on arviot kuudesta Kumpulaisen kirjasta: Mahdollinen elämä, Meri kutsuu ja Loput, KLANG, Pelin henki ja Hokkus Pokkus Filiokkus. Lisäksi Pulpin toimitus voi suositella Kumpulaisen murrepakinoita, joissa Kumpulainen lähestyy arvioissa toivomaani muistelmateosta. Kui mul kukki (1998) ja Trumppurumpetti ja muita jokkem puronnei (2002) ovat paikoitellen hervottoman hauskoja opuksia. Suositella pitää tietenkin myös Kumpulaisen magnum opusta, laajaa novellivalikoimaa Pitkää jaunttia (2007). Aie oli alun perin tehdä Kumpulaisesta laaja haastatteluihin perustuva henkilökuva, mutta sen aika on joskus toiste.
Toinen teema kiertyy scifin ympärille - ja se tekeekin kyllä laajan ympyrän. Vanhaan kotimaiseen scifiin keskittyy kaksi juttua, Jari Koposen ja Vesa Sisätön toimittaman Aivopeilin arvostelu sekä Eino Railon scifi-tarinoiden esittely. Lisäksi on laajahko juttu Flash Gordonista proosamuodossa sekä siihen liittyen jutut Big Little Books -sarjasta (jossa on paljon muutakin kuin scifiä) ja sarjakuvaromaaneista, kimmokkeena tosin tuore Tintti-romaani Tintin seikkailut. Scifi-aiheeseen liittyvät myös kaksi juttua Edgar Rice Burroughsista, arviot kahdesta Mars-kirjasta, jotka ovat vuosien tauon jälkeen taas saatavilla, ja Burroughsin elämäkerran arvio.
Kolmas teema on seksi, Pulpin toimituksen vanha suosikki. Siihen liittyvät arviot Robert Silverbergin kahden vanhan seksipokkarin uudelleenjulkaisusta ja yli vuoden vanha, aiemmin Turun Sanomissa ilmestynyt arvio Iceberg Slimin Parittaja-teoksesta.
Pari juttua julkaistaan teemojen ulkopuolella, mutta kyllähän Veikko Ennalan Kyttyrän ja Veljeni herrassa -teoksen voi kytkeä myös seksiteemaan, samaten Bram Stokerin Draculan vieraan voisi hyvällä tahdolla kytkeä scifi-teemaan. Rami Nummen arvio Tapani Maskulan uudesta romaanista Naamioleikki on hyvänä sokerina pohjalla. Kiitos Rami hyvästä jutusta!
Se siitä sitten! Pulpin toimitus toivottaa kaikille oikein hyvää alkavaa kevättä ja tulevaa kesää ja muuta loppuelämää!
Juri Nummelin
PS. Tässä linkit Pulpin aiempiin nettinumeroihin: 3/2011, 2/2011, 1/2011, 3-4/2010 ja 1-2/2010.